Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kantele kaikuu Torontossa - Suomen suurlähetystö, Ottawa : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ottawa

Embassy of Finland
55 Metcalfe Street, Suite 850, Ottawa, Ontario K1P 6L5, Canada
Puh. +1 613 288 2233, S-posti: embassy.ott[at]formin.fi
English | Français | Suomi | Svenska | Ottawa | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 18.1.2007

Kantele kaikuu Torontossa

Torontossa on harvinainen tilaisuus kuulla Suomen kansallissoitinta, kannelta, Glenn Gould Studion konserttisalissa 25. tammikuuta.


Ritva Koistinen Kuva: Hannu Koistinen

Sirens eli Seireenit –konsertti koostuu kolmen säveltäjän - Kanadan Ana Sokolovicin, Ruotsin Karin Rehnqvistin ja Suomen Pekka Jalkasen - teoksista. Perinteinen kansanmusiikki on innoituksena tässä uuden musiikin konsertissa. Ritva Koistinen soittaa kanteletta. Hän esittelee soittimensa ja antaa soittonäytteen ennen konserttia. Konsertissa on mukana kanadalainen haitarinsoiton supertähti, Joseph Petric, taustamuusikot ja kuusi sopraanoa, jotka esittävät konsertille nimen antaneen Seireenit-teoksen.

Kalanleuasta sähkökanteleeseen

Kansantarun sankari, Väinämöinen, teki ensimmäisen kanteleen hauen leukaluusta ja lumosi soitollaan niin eläimet kuin ihmisetkin aivan kyyneliin asti ja hersyi joskus itsekin itkemään ihanaa soittoaan. Kanteleen historiasta on useita teorioita, mutta selvää on kuitenkin se, että kantele on olllut suomalaisen musiikin keskeinen soitin ja vuosisatojen ajan. Naapurimaillla on kanteleensukuisia soittimia kuten eestiläinen kannel, Latvian kokle ja Liettuan kankles. Näiden soittimien lisäksi myös venäläinen gusli on käynyt samantapaisen kehityshistorian kuin suomalainen kantele.

Ensimmäiset kanteleet oli koverrettu yhtenäisestä kuusen- tai männynpätkästä. Kanteleita tehdään edelleen kuusesta ja männystä. Viisikielinen kantele oli yleisin. Siitä kehittyi 15-kielinen erillisistä paneeleista koottu instrumentti. Niin kutsuttu laatikkokantele levisi koko maahan ja niitä rakennettin pian jopa 20-kielisinä. 1920-luvulla kantele muuttui radikaalisti, kun Paul Salminen kehitti vipukanteleen, jonka periaate oli sama kuin konserttiharpun. Tätä kannelta ryhdyttiin kutsumaan konserttikanteleeksi ja siinä oli 36 kieltä ja se mahdollisti sävelvaihdon diatonisesti perusviritetystä soittimesta kromaattiseksi. Nykyajan kantele on 38 tai 39 kielinen soitin, jonka kaikupohjaa ja vipukoneistoja on virtaviivaistettu. Kannelvalikoima on kasvanut sähkökanteleen mukaantulolla.

Kanteleella soitettavan musiikin kirjo on kasvanut soittimen kehittyessä. Kansallissoittimen nimike aiheutti ehkä liikaakin kunnioitusta sitä kohtaan ja sen suosio hiipui 1950 ja 1960 -luvuilla. Kantele on onneksi löytänyt asemansa uuden kiinnostuksen kautta ja se on nykyään monipuolisessa käytössä kattaen laajan valikoiman aina kansanmusiikista ja jazzista uuteen musiikkiin. Kanteleen värikäs sointi lumoaa kuulijoitaan ympäri maailmaa ja sen suosio ulkomailla kasvaa, varsinkin Japanissa, missä kantelekonsertit täyttyvät kuulijoista ja kanteleensoittoa opiskellaan eri puolilla maata.


Moderni sähkökantele Kuva: Hannu Koistinen

Ritva Koistisen musikaalinen koti

Kantele on ollut osana Ritva Koistisen elämää lapsesta lähtien. Hänen kotonaan laulettiin paljon ja hänen isänsä, Otto Koistinen, myös soitti viulua ja kannelta. Koistisen isoisä oli nuorena taitava hanuristi ja muutama viulunsoittaja löytyy myös suvusta. Kotona oli aina kanteleita - Otto Koistinen jopa kiinnostui niiden rakentamisesta. Hän rakensi yli tuhat erilaista kannelta ja työtä jatkaa hänen poikansa Hannu, joka omalta osaltaan jatkaa soittimen kehittämistä.

Ritva Koistinen alkoi pikku hiljaa soitella kanteleella ja seitsemän vanhana hän alkoi opiskella sitä taiteilija Tyyne Niikon oppilaana. Nuoruusikään asti hän keskittyi kansanmusiikkiin. Jo varhaisesta iästä häneen vetosivat kansanmusiikin sointukulut ja sävelharmoniat ja tietysti sovitukset ja laulujen sanoitukset. Koistinen on sittemmin ryhtynyt itse sovittamaan karjalaisia kansanlauluja.

Ritva Koistinen kuvailee suhdettaan kanteleeseen seuraavasti: “Kantele on minulle tärkeä ilmaisun kanava. Vuosien varrella kantelemusiikki on tullut monimuotoisemmaksi varsinkin tiettyjen kanteleelle 1980 luvulta lähtien sävellettyjen töiden kautta ja moderni ilmaisu on tullut minulle läheiseksi. Rikas kansanlauluperinteemme säilyttää arvonsa näiden töiden rinnalla. Kanteleen moninainen sointi, joka elää soittajansa käden kosketuksessa on aina kiehtova.

Suomalaiset asuvat vielä tänäänkin luonnon keskellä, siitä riippuvaisina. Luonnolla on siis syvä vaikutus myös kansanlauluihin. Synnyin ja kasvoin Pohjois-Karjalan järvien ja kukkuloiden keskellä. Sieltä on myös kotoisin ajatusmaailmani.

Kanteleessa kiteytyy Suomen sointi, luonnon ja sielun ääni. Puu laulaa.”

Ritva Koistinen tunnetaan myös viulistina ja hän on vamistunut Sibelius Akatemiasta pääaineenaan viulunsoitto. Koistinen on myös opiskellut kanteleensoittoa pitkään ja on itse opettanut sitä ja luennoinut aiheesta vuodesta 1995 lähtien. Ritva Koistinen on esiintynyt laajasti Euroopassa ja hänellä on kaksi soolo CD-levyä: New Finnish Kantele ja From the Eastern Lands ( Finlandia records).

Laura McSwiggan


Kuva: Hannu Koistinen

Tutustu Suomen kanteleliittoon

Konserttiesite (englanniksi)

Tulosta

Päivitetty 18.1.2007


© Suomen suurlähetystö, Ottawa | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot